Kirjoittajat: Eija Rajakangas ja Liisa Kiviniemi.
Yhdessä tekeminen, verkostoituminen, sekä työhyvinvointia ja -turvallisuutta edistävät toimintatavat ovat esimerkkejä ammattialasta riippumattomista työelämävalmiuksista. Sitran Uusi koulutus -foorumin mukaan työelämässä pärjäävät ne, joilla on epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä sekä kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen (Urpalainen 2015). Työelämävalmiuksissa yhdistyvät taidot, tiedot, persoonallisuuden piirteet ja motivaatio itsensä kehittämiseen.
Valmiina työelämään! -hankkeessa on työelämävalmiuksien valtakunnallista digitaalista opintojen tarjontaa kehittämässä viisi ammattikorkeakoulua, viisi yliopistoa ja yksi toisen asteen oppilaitos. Hankkeeseen liittyen olemme Oulun alueella järjestäneet tilaisuuksia, joissa opiskelijat ovat kuunnelleet innostavia puhujia sekä olleet mukana paneelikeskusteluissa ja työpajoissa. Opiskelijapalautteen mukaan myös tällaiset yksittäiset esitykset antavat rohkeutta urapohdintoihin sekä tsemppiä ja suuntaa opinnoille.
Koulutuksen ja siihen sisältyvien harjoittelujen sekä kesätyön merkitys on opiskelijoiden työelämävalmiuksien oppimisessa keskeinen. Harjoittelussa ja työssä opiskelija pääsee käytännössä kokemaan, mitä oma ammattiala vaatii, niin tiedollisesti, taidollisesti kuin asenteidenkin näkökulmasta. Työelämävalmiuksien oppimista ja ohjaamista kannattaa vahvistaa harjoitteluihin liittyen. Esimerkiksi ennen harjoittelua opiskelija voi kuvata omia näkemyksiään siitä, millaisia valmiuksia harjoittelupaikassa vaaditaan. Harjoittelun jälkeen hän reflektoi, miten työelämävalmiudet kehittyivät harjoittelun aikana, ja mitä niihin liittyviä kehittämishaasteita hän tai hänen ohjaajansa tunnistivat.
Konkreettisuus, havainnollistaminen ja toiminnallisuus ovat tärkeitä työelämävalmiuksien oppimisessa ja niihin liittyvissä pohdinnoissa. Teoriatiedon ohella tarvitaan esimerkkejä ja kokemustietoa. Korkeakoulusta aiemmin valmistuneet alumnit ovat tärkeä linkki koulutuksen ja työelämän välillä. Alumneilla on jo kokemusta työelämästä ja oman ammattialansa edellyttämistä asioista, ja heidän sanoillaan on suuri merkitys opiskelijalle. Opettaja on ehkä kertonut jo samasta asiasta, mutta alumnin sanoin kuultuna asia saa paljon konkreettisemman merkityksen. Työturvallisuuteen liittyvien asioiden toiminnallisesta oppimisympäristöstä on esimerkkinä Oulussa toimiva Pohjois-Suomen Turvapuisto. Siellä opiskelijat voivat eri rasteilla kokeilla esimerkiksi epäsiistin työpisteen vaikutuksia työn tehokkuuteen tai saada tietoa ja kokemusta turvallisista nostoasennoista.
Toivomme opettajille, tutoreille, opoille ja koko amk-yhteisölle intoa ja halua toimia merkittävässä tehtävässä eli opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisessä!
Kuva: Työturvallisuuden merkitys konkretisoituu Pohjois-Suomen Turvapuistossa.
Kirjoittajat
Eija Rajakangas, FM, Tutkintovastaava, Lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, eija.rajakangas(at)oamk.fi
Liisa Kiviniemi, TtT, Yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, liisa.kiviniemi(at)oamk.fi
Kirjoittajat ovat toimijoita Valmiina työelämään! -hankkeessa.
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Urpalainen, A. (2015). Tunnistetaan vahvuudet. Millaista on koulutus, joka tunnistaa jokaisen vahvuuden? Haettu 11.2.2018 osoitteesta http://www.sitra.fi/artikkelit/tunnistetaan-vahvuudet
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
