Kirjoittajat: Maarit Virtanen ja Anni Orola.
Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaa. Sitra julkaisikin ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Kansallisen tiekartan lisäksi tarvitaan alueellisia tiekarttoja konkretisoimaan ja toimeenpanemaan visioita. Päijät-Hämeen tiekartta kohti kiertotaloutta julkaistiin syksyllä 2017 yhtenä ensimmäisistä maakunnallisista tiekartoista. Myös Euroopan tasolla tiekarttoja tai toimenpideohjelmia on lähinnä suurimmilla kaupungeilla kuten Amsterdamilla, Glasgow’lla ja Lontoolla.
Kiertotalouden tiekartta koottiin osana Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimaa ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Kiertoliike-projektia, jonka yhteydessä selvitettiin myös Päijät-Hämeen materiaalivirtoja. Vision, alueellisten tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden määrittelemiseksi järjestettiin työpaja yhdessä sidosryhmien kanssa. Pääsidosryhmiin kuului Lappeenrannan yliopisto, alueellisia ja kunnallisia viranomaisia, alueellinen kehitysyritys sekä paikallisia yksityisiä ja julkisia yrityksiä. Työpajan jälkeen tiekartan luonnoksesta pyydettiin kommentteja myös muilta toimijoilta. Tiekartta on julkaistu nettisivun muodossa ja sitä täydennetään jatkossa.
Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartan visiona vuodelle 2030 on: ”Päijät-Häme on resursseja hukkaamaton menestyjä”. Tiekartta tukee alueen siirtymistä kohti kiertotaloutta sekä uuden liiketoiminnan syntymistä. Kiertotalous merkitsee Päijät-Hämeessä mm. materiaali- ja energiatehokkuutta, uudenlaisia palveluita asukkaille sekä uusia biotalouden ratkaisuja, jotka tukeutuvat alueen vahvuuksiin ja osaamiseen.
Päijät-Hämeen tiekartta toimii alueen kiertotalousstrategiana ja tukee Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen strategiaa. Tiekartalla on viisi pääteemaa: teknisten materiaalikiertojen hyödyntäminen, biotalouden mahdollisuudet, energiaratkaisut, kuluttamisen muutoksen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä ennakkoluulottomat kiertotalouden referenssikohteet.
Tiekarttaa varten kartoitettiin alueellisia materiaalivirtoja, kuten muovi-, tekstiili-, puu- ja tuhkavirrat sekä ravinteiden kiertoa. Tavoitteena on luoda suljettuja kiertoja ja lisätä alueen läpi kulkevien materiaalivirtojen arvoa. Biokiertotaloudessa tiekartta painottaa ravinnekiertojen sulkemista, paikallista ruoantuotantoa sekä ruokajätteen ja hukatun raakamateriaalin vähentämistä. Tavoitteiden saavuttamisessa auttaa biologisten sivuvirtojen kartoittaminen ja niiden hyötykäytön lisääminen sekä kuluttajien valistaminen.
Energiaratkaisuiden suhteen Päijät-Häme tähtää energiaomavaraisuuteen. Lisäksi biomassaa suositaan energian tuotannossa ja maaseudulla pyritään siirtymään hajautettuun energiantuotantoon. Liikkumisessa kehitetään uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille sekä pilotoidaan henkilökohtaista päästökauppaa. Jakamistalous ja muuttuvat kulutustottumukset luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Liiketoimintamahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi vuokraamiseen, jakamiseen tai korjauspalveluihin. Tiekartan tavoitteena on myös lisätä Päijät-Hämeen kansainvälistä merkittävyyttä luomalla kiinnostavia referenssikohteita ja kokeilemalla erilaisia kiertotalouden ratkaisuja.
Tiekartta sisältää sekä pidemmän aikavälin tavoitteita että käytännön toimenpiteitä kiertotalousvision saavuttamiseksi. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi kierrätysmateriaalikirjasto tuotesuunnittelun ja muotoilun opetuksen tueksi, yhteinen mobiilialusta jakamistalouden palveluille, ravinnekierron käsittelylaitos sekä kiertotalouskasvatuksen toteuttaminen eri koulutusasteilla. Lisäksi tiekartasta löytyy esimerkkejä päijäthämäläisten yritysten hyvistä kiertotalouden käytännöistä. Kiertoliike-projektissa jatketaan myös kiertotalouden liiketoimintamallien kokoamista yhdessä alueen yritysten kanssa. Liiketoimintamallit liittyvät sivuvirtojen hyödyntämiseen, ravinteiden kiertoon, korjauspalveluihin sekä kierrätysliiketoimintaan.
Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekartta löytyy osoitteesta www.kohtikiertotaloutta.fi
Kirjoittajat
Maarit Virtanen, HM, TKI-asiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu, maarit.virtanen(at)lamk.fi
Anni Orola, opiskelija, Lahden ammattikorkeakoulu, anni.orola(at)student.lamk.fi
Artikkelin pääkuva: Oona Rouhiainen.
