Yrityksissä tapahtuva suomen kielen valmennus kaksisuuntaisen integraation ja työllistymisen työvälineenä

Johdanto

Itä-Suomen korkeakoulut Karelia-amk, Savonia-amk ja Itä-Suomen yliopisto ovat yhdessä sitoutuneet edistämään koulutusperäistä maahanmuuttoa. Tavoite pitää sisällään kansainvälisten opiskelijoiden määrän nostamisen ja työllistymisen alueella opintojen jälkeen. Koulutusperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä ratkaisuna harvaanasutun Itä-Suomen työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja pitovoiman kasvattamiseen. Samaan aikaan tilasto-, tutkimus- ja kokemustieto osoittavat, ettei korkeakoulutus takaa yhtäläisiä työllistymismahdollisuuksia kansainvälisille osaajille verrattuna valtaväestöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten suomi toisena kielenä opetusta on hyödynnetty Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteisessä kehittämishankkeessa tämän rakenteellisen ongelman purkamisessa ja miten hankkeessa hyödynnettiin erilaista tietoa ratkaisujen valmistelussa ja toteuttamisessa.

Tiedon kautta jäsentyvä ongelma

Korkeasti koulutetut kansainväliset työnhakijat ja opiskelijat ovat tällä hetkellä altavastaajan asemassa suomalaisilla työmarkkinoilla. Kun Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-amk:n yhteisessä KOVAT-kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeessa luotiin kehittämistoimenpiteitä Pohjois-Karjalan alueella, saatavilla oli paljon tilastotietoa. Esimerkiksi tiedossa oli, että

• suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysasteessa on noin 20 prosentin ero ulkomaalaistaustaisen väestön tappioksi (Tilastokeskus 2019)
• korkeakoulutus lisää työllistymisen mahdollisuuksia, mutta ulkomaalaistaustaiset ovat suomalaistaustaisia useammin ylikoulutettuja saamiinsa työtehtäviin nähden (ks. Schuster & al. 2013, 17-18; ks. Myös Varjonen & al. 2017, 30-36.)
• 76 prosenttia kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista tulee EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Euroopan ulkopuolelta tulleiden on ollut vaikeampaa työllistyä, lukuun ottamatta Afrikan maista tulleita. Työllisyysluvut eivät kerro, ovatko opiskelijat työllistyneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin. (Faktaa Express 2016.)

Valtakunnallinen International Student Barometer -kyselyaineisto sekä Karelian SIMHE-vastuukorkeakoulun ohjaustyöstä karttuva asiakastieto toivat yhdenmukaista viestiä: moni opiskelija tai muuten maahan muuttanut haluaa työllistyä Suomeen tai jatkaa opintojaan Suomessa. Esteiksi koettiin työnantajien haluttomuus palkata ulkomaalaistaustaisia, alan työmarkkinatilanne, suomen kielen osaamiseen kohdistuvat vaatimukset sekä tunne siitä, ettei ole ulkomaalaisena tervetullut. Työllistymistä vaikeutti myös tiedonpuute työmahdollisuuksista ja työnhakutavoista. (International Student Barometer 2016.)

KOVAT-hankevalmistelua tehtiin erilaisissa elinkeino- ja yritysverkostoissa sekä haastattelemalla ICT-, teollisuus ja sosiaali- ja terveysalojen yrityksiä. Yritykset ja Pohjois-Karjalan kauppakamari nimesivät yritysten asenteen yhdeksi keskeiseksi portinvartijaksi kansainvälisten työnhakijoiden työllistymiselle. Projektipäällikkö Heli Kaarniemi Itä-Suomen yliopistosta kuvaa yritystiedon merkitystä hankkeen kehittämistavoitteiden muotoutumisessa:

”Yrityksillä oli hyvin konkreettisia kysymyksiä, kuten mistä löydän sopivan harjoittelijan ja kenen kautta. Lisäksi nousi esille opiskelijoiden vähäinen aikaisempi työelämäkokemus ja siten puutteelliset työelämätaidot ja työkulttuurin tuntemus. Suomen kieltä ei välttämättä vaadita töissä, mutta työkulttuuriin kiinnipääsemiseen vähäinenkin kielitaito voi toimia avaimena.”

KOVAT – kansainvälisen osaajan valmennus työhön -hankkeen tavoitteiden täsmentyminen

Vuorovaikutteisen tiedonkeruuprosessin jälkeen KOVAT-hankkeen tavoitteiksi täsmentyivät yritysten ja alueen korkeakoulujen yhteistyönä toteutettavat pilotit, joiden avulla testattiin ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymisen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin Pohjois-Karjalassa. Tavoitteet konkretisoitiin kahdeksi toimenpidekokonaisuudeksi:

1. Kansainväliset osaajat yrityksiin -taitovalmennus; yritysten tarpeista kehitettävä valmennus korkeasti koulutetuille kansainvälisille osaajille. Käytännössä tämä muodostui hankkeen aikana suomen kielen ja työkulttuurin valmennukseksi yritysten kansainväliselle henkilöstölle.
2. Kansainvälisten osaajien palvelupolut, työllistymisen ja uraohjauksen kehittäminen. Hankkeessa kehitettiin kaksikielistä uraohjausta, sekä vahvistettiin osaajien verkostoja ja työelämätietoutta erilaisin toimenpitein

Seuraavaksi sukelletaan syvemmin ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden suomi toisena kielenä opetuksen (S2-opetus) kehittämiseen ja sen merkitykseen tavoitteiden saavuttamisessa.

Yrityksissä tapahtuva suomi toisena kielenä -valmennus

Yrityksissä toteutettavissa taitovalmennuksissa suomi toisena kielenä opetus siirtyi korkeakouluista yritysten tiloihin, tukemaan yritysten ja niiden kansainvälisen henkilöstön tarpeita. Karelia-amk:n lehtori Kaisa Peuhkurinen sanoittaa suomen kielen valmennuksen periaatetta seuraavasti:

”Tässä valmennuksessa korostuu se ajatus, että kielen oppiminen ei tapahdu tyhjiössä vaan tietyssä sosiaalisessa kontekstissa ja kielenkäyttötilanteessa, ja se on samalla myös sosiaalistumista siihen yhteisöön, jossa kieltä käytetään. Jäsenyys yhteisössä antaa sekä motivaation että mahdollisuuden oppia kieltä.”

Taustalla on siis ajatus kielen sosiokognitiivisesta oppimisesta (Mustonen 2015). Näin ymmärrettynä kielen oppiminen ja toisen kielen opettaminen kytkeytyvät pehmeiden taitojen eli yksilön sosiaaliseen kontekstiin kytkeytyvien taitojen vahvistamiseen. Näillä taidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa sosiaalisen ympäristön kirjoittamattomia käyttäytymiskoodeja, vuorovaikutusnormistoa, tunnetason toimintaa ja taitoa hyödyntää institutionaalisia rakenteita omien tarpeiden mukaan (Wolff & De-Shalit 2007). Kyky ymmärtää ja puhua paikallista kieltä on osa näitä arjessa ja työelämässä vaadittavia sosiaalisia taitoja ja uraohjauksen kentällä nämä taidot on nähty myös työhön kytkeytyvänä kulttuurisena toimintakykynä (Robertson 2015).

KOVAT-hankkeen suomen kielen ja työkulttuurin valmennuksia pilotoitiin kolmessa eri organisaatiossa yhteensä viidelle eri työntekijäryhmälle. Valmennukseen osallistui noin 20 kansainvälistä henkilöä. Valmennuksen tilaajana toimivat työnantajat ja kielen oppimisen tarpeet ja tavoitteet määritettiin yhdessä työnantajan ja valmennettavien kanssa. Osalla valmennettavista työkieli oli englanti ja suomen kielen valmennus toimi erityisesti työyhteisöön ja Pohjois-Karjalaan kiinnittymisen tukena ja kielen käytön rohkaisijana. Toisaalta valmennukseen osallistui esimerkiksi kaksi ryhmää lääkäreitä, jotka toimivat suomen kielellä sairaalassa ja terveyskeskuksissa.

Miten hanke on vaikuttanut suomi toisena kielenä opettamiseen?

Valmennukset eivät lähde liikkeelle oppilaitoksen määrittelemistä tarjolla olevista kursseista kielitaitotasoineen, vaan valmennus räätälöidään osallistujien taitotason mukaan, heidän tarpeitaan ja yrityksen tavoitteita vastaavaksi. Keskeistä opiskelussa on oppijalähtöinen pienryhmätyöskentely ja työpäivän arkikäytännöistä – vaikkapa leikkaussalitilanteista – johdetut opetussisällöt. Ennen valmennuksen aloittamista S2-opettajat varjostivat valmennettaviaan heidän työympäristössään ja keräsivät tietoa oppimisen tavoitteiden täsmentämiseksi ja sopivien pedagogisten ratkaisujen valitsemiseksi. Esimerkiksi työtilasta voi nousta konkreettisia välineitä valmennukseen. Eräässä työyhteisössä työkavereiden välisessä keskustelussa puheeksi tulleet suomenkieliset ilmaisut kirjoitettiin työtilassa olevalle valkotaululle ja esimerkit poikivat spontaanisti uusia sanoja ja piirroksia taululle. Valkotaulu työyhteisön yhteisenä välineenä ja työkavereiden osallistuminen nousikin keskeiseksi osaksi valmennusta. Työyhteisön merkitys kielen käytön vahvistamisessa ei liity pelkästään suomen kielen taidon kehittymiseen, vaan myös sosiaalisten suhteiden ja kuulumisen tunteen vahvistumiseen, joilla on merkittävä rooli alueen pitovoiman näkökulmasta.

Valmennus työpaikalla on tavoitteellista, mutta ei haudanvakavaa; oppimisen ilo tarkoittaa oivalluksia, naurua ja turvallista vuorovaikutusympäristöä. Ennen kaikkea tavoitteena on vahvistaa kykyä ja rohkeutta käyttää kieltä työelämäkontekstissa. Jalkautumalla työpaikoille S2-opetukseen nivoutuu implisiittisesti mukaan vuorovaikutustapojen, tunneilmaisun ja kulttuuristen käyttäytymiskoodien avaamista. Ne ovat merkittävä osa kielen oppimista, mutta niistä on vaikea saada kiinni sanaston tasolla tai kontekstista irrotetussa opetuksessa.

Loppupohdinta

Useat korkeakoulut ovat strategisissa tavoitteissaan sitoutuneet edistämään koulutusperäistä maahanmuuttoa sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä. Kuten Bodström (2020) toteaa, odotukset maahan muuttaneiden kotoutumiselle asuinalueelle ja työmarkkinoille kohdistuvat usein kansainvälisiin työnhakijoihin eivätkä paikallisiin toimijoihin ja työnantajiin. Jalkautuva suomen kielen – ja työkulttuurin – valmennus yrityksissä on yksi tapa toteuttaa kaksisuuntaista integraatiota, jossa kohteena on kansainvälisten osaajien lisäksi yritysten työkulttuurin ja toimintatapojen muuttaminen.

KOVAT-hankkeen kehittämistyö on vahvistanut suomi toisena kielenä opetuksen roolia ja merkitystä osana uraohjauksen ja työelämätaitojen kehittämistä. Korkeakoulujen suomen kielen opetusta voi hyödyntää eri tavoin yritysyhteistyössä esimerkiksi rekrytoinnin ja perehdytyksen työvälineenä ja tätä kehitystyötä Itä-Suomessa jatketaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa S2-opetus on tiivis osa kansainvälisten opiskelijoiden ja työnhakijoiden uraohjausta ja seuraava askel on kielitietoisuuteen panostaminen myös korkeakouluopintojen aikana.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneet sijoittuvat ensisijaisesti maakunnan palvelukseen

Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan työllistymään?

Osaavaa ohjausta Master-opiskelijalle työssä ja opiskelussa

Yamk-opinnäytetyö johti yllättäen uuteen työpaikkaan