Mitkä tehtäväsi aiot ulkoistaa chatbotille?

Kirjoittaja: Sakari Koivunen.

Keskustelu on luonteva tapa oppia uutta. Opettajalle tuttu aikapula on usein dialogin jarruna. Entä jos kone olisi tässä apuna? Voisiko keskusteleva tekoäly rupatella opiskelijoiden kanssa, varmistaa opittua, oikoa väärinkäsityksiä, antaa palautetta, tarjota tukea? Ensimmäisenä chatbottina pidetty ELIZA luotiin jo vuonna 1966: joko oppisimme käyttämään teknologiaa myös opetuksessa?

Valikkopohjaisen rupattelubotin tekninen toteutus on melko yksinkertainen. Polveilevan ja monipuolisen keskustelukulun laatiminen on työlästä, mutta nykyiset työkalut ovat niin selkeitä, että työ onnistuu vähemmän teknisesti orientoituneeltakin tekijältä yhdessä iltapäivässä. Valikkopohjaisen botin dialogi on luonteeltaan melko jäykkää ja ennalta suunniteltua, mutta sopivasti käsikirjoitettuna käyttäjä saa nähdäkseni silti pilotoinnin ja opiskelijakommenttien perusteella yllättävän aidon chat-kokemuksen.

Kieliteknologiaan perustuvat botit ovat hienostuneempia. Niitä voi valikkopohjaisia botteja perustellummin kutsua keskustelevaksi tekoälyksi, koska tällainen botti tunnistaa vapaasti kirjoitetun kielen rakennetta ja kontekstia. Tai ainakin yrittää tehdä niin – teknologia ei vielä ole ihan valmista, eikä kone hahmota keskustelua yhtä luontevasti kuin ihminen. Tällaisen aidommin keskustelevan botin kouluttaminen vaatii merkittävästi enemmän osaamista, työtä ja taustadataa.

Sekä yksinkertaisilla että teknisesti edistyneillä boteilla on paikkansa myös opetuskäytössä. Yllättävää on se, miten vähän botteja käytetään opetuksessa ja miten niukasti asiaa on tutkittu akateemisessa tutkimuskirjallisuudessa.

Case: kurssipalaute chatbotilla

Turun ammattikorkeakoulun campus online -kesäkurssilla 2019 annettiin opiskelijoille palaute kurssin suorituksesta chatbotin avulla. Botin synnyttämiseen Landbot-alustalla kului noin puolikas työpäivästä. Keskustelu personoidaan välittämällä kurssin pistesaldot ja opiskelijan nimi URL-osoitteeseen upotettuina muuttuja-arvopareina, jolloin opiskelijan tietoja ei sinänsä säilytetä Landbotin palvelimella, vaan linkki itsessään sisältää kaiken tarvittavan tiedon. Personoitu linkki lähetettiin opiskelijoille sähköpostilla Excel-pohjaisen sähköpostiautomaation avulla.

Botti kertoi pisteet, antoi kehuja ja kyseli samalla itsearvioinnin hengessä oppijan tavoitteiden täyttymistä. Samalla kysyttiin myös kokemuksia ja ajatuksia chatboteista. Kurssin suoritti loppuun 17 opiskelijaa yhdeksästä eri ammattikorkeakoulusta ja kolmesta eri lukiosta. Kuusitoista antoi palautteen botin kautta. Monipuolinen, vaikka suppea otos antaa kevyen käsityksen eri koulujen chatbot-hyödyntämisestä.

Tulos oli selkeä: yksikään opiskelija ei ollut milloinkaan törmännyt chatbotteihin opetuksessa. Muutama oli nähnyt botin jossain muussa ympäristössä. Lähes kaikki kokivat, että boteista olisi hyötyä opetuksessa. Hyvinä käyttökohteina nähtiin esimerkiksi kurssipalautteen kerääminen, palautteen saaminen tehdyistä tehtävistä, yleinen neuvonta ja kursseille ilmoittautumisessa avustaminen.

Pääset testaamaan palautebottia kuvitteellisena opiskelijana osoitteessa http://bit.ly/bottitesti

Tarvetta tutkimukselle

Chatboteista on kirjoitettu akateemisissa julkaisuissa melko vähän, varsinkin opetuksen kentällä. Tässä on selkeästi vielä paljon tekemätöntä työtä ja tutkittavaa. Tutkimuksessa on ainakin kolme minua kiinnostavaa tulokulmaa: mitkä ovat luontevia käyttökohteita chatboteille opetuksessa, mikä on bottien vaikuttavuus oppimistuloksiin ja miten oppimisanalytiikkaa voisi viisaimmin soveltaa bottien yhteydessä. Minua tällaisen tutkimuksen tekeminen kiinnostaa. Kiinnostaako sinuakin? Tutustutaan, tehdään ja tutkitaan yhdessä!

Kirjoittaja

Sakari Koivunen, DI, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, sakari.koivunen(at)turkuamk.fi

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

TKI-toiminnan palveltava oppimista

Korkeakoulutusta kulttuuripääkaupunkihankkeissa

Työurien pidentäminen – kenen vastuu?

Laaja-alaista yrittäjyyttä etsimässä