YAMK-opettajuus sillanrakentajana
Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) kytkeminen rahoitusmallissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-kategoriaan edellyttää koko tutkinnon sisällyttämistä TKI-ympäristöön. Innovatiivinen ote sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen ohjaamana tulee vaikuttamaan sekä opetussuunnitelmatyöhön että opintojen toteutussuunnitelmiin. Innovatiivisessa pedagogiikassa yhdistyvät oppiminen, uuden tiedon tuottaminen ja soveltaminen. Sillä tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista (TKI) painottavasta näkökulmasta. Oppimisote voidaan määritellä uudeksi tavaksi omaksua tietoa, tuottaa ja käyttää sitä siten, että saadaan syntymään YAMK-opintojen kautta työelämään implementoitavia innovaatioita ja siten yhteiskunnallista hyötyä. Tässä opettajuudelta edellytetään uudenlaista osaamista toimia koko koulutuksen yhdistäjänä, nk. sillanrakentajana, työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Häneltä edellytetään osaamista toimia TKI-toimijana, jolloin TKI-toiminta kytkeytyy uudenlaiseksi opiskelijoiden oppimisympäristöksi koko koulutuksen ajaksi. Opettaja sillanrakentajana ja opiskelija innovaattorina toimii erilaisissa rooleissa verkostoyhteistyössä työelämän asiantuntijoiden kanssa. Näiden toimijoiden roolien konseptointi sekä vastuunjaon selkiyttäminen innovaatioprosessien eri vaiheissa on edellytys hyvien käytäntöjen kehittämiselle. (Ahonen, Wikström-Grotell, Kouri 2013, 3.)
YAMK-tutkinnolla vahvaksi TKI-vaikuttajaksi-hankkeen YAMK-opettajuus sillanrakentajana-työpaketissa YAMK-opettajan rooli sillanrakentajana yhdisti TKI-ympäristöissä opettajuuden yhteisopettajuudeksi työelämän asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa kolmikantamallia soveltaen. Yhteistä kaikissa eri ammattikorkeakoulujen (Oulu, Savonia, Vasa, Turku) malleissa on, että ne perustuvat opiskelijan, työelämämentorin/työelämän asiantuntijan ja opettajan tiiviiseen yhteistyöhön määritettyjen roolien kautta. Eri ammattikorkeakouluissa kehitettyjen kolmikantamallien käyttöä laajennettiin, ja niiden toimivuutta evaluoitiin yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Malleissa opinnäytetyö ja YAMK-opintoja kytkettiin TKI-oppimisympäristöön. Opettaja toimi työelämäasiantuntijan, opiskelijan ja projektiorganisaation välissä sillanrakentajana. Opiskelija toimi TKI-hankkeen oman osaprojektinsa projektipäällikkönä. TKI-hanke toimi koko tutkinnon oppimisympäristönä. (Ahonen ym. 2013, 4.)
YAMK-opetuksen ja TKI-toimintaa opintoihin eri tavoin integroivaan kolmikantayhteistyöhön osallistui 88 opettajaa ja 300 opiskelijaa. Opintopisteitä tuotettiin 5 455. Seminaareja sekä workshoppeja toteutettiin 20. Yhteistyöhön osallistui yritys- ja muita työelämän edustajia 178. Julkaisuja toimitettiin 50 ja YAMK-opinnäytetöitä valmistuu 99. Uusia kansainvälisiä kumppanuksia on solmittu 7. Työpaketin vastuuhenkilöitä oli 28 YAMK-opettajaa.
Tutkittava ja kehitettävä ilmiö oli YAMK-opettajuus. Ilmiötä lähestyttiin kolmikantamallin, YAMK-opettajan osaamisprofiilin, innovaatiokyvyn ja ennakoivan johtamisen, tiimiopettajuuden, YAMK-opintojen ja TKI-integraation sekä YAMK-opintojen projektimaisen toteutuksen näkökulmista. Tässä artikkelissa vastataan tiivistetysti kysymykseen: Mitä edellytetään YAMK-opettajuudelta YAMK-opintoja ja TKI-toimintaa integroivassa kolmikantamallissa? Aineistot kerättiin prosessievaluaationa (Anttila, 2007). Tiedonantajia evaluaation eri vaiheissa oli 155 työelämän asiantuntijaa, 982 YAMK-opiskelijaa ja 255 YAMK-opettajaa.
YAMK-opettajuuden edellytykset YAMK-opintoja ja TKI-toimintaa integroivassa kolmikantamallissa
1. YAMK-opettajuuden sillanrakentajana ja kolmikantamallin tulee edistää laajavaikutteisten innovaatioiden syntymistä YAMK-opintojen TKI-integraatiossa
YAMK-opettajuuden ja ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan integraatio kolmikantayhteistyönä (YAMK-opettaja, opiskelija, työelämän asiantuntija/mentori) tulee nostaa yhdeksi tärkeimmäksi kehittämisen alueeksi YAMK-tutkinto-ohjelmissa. Tulokset osoittavat, että kolmikantamalli edistää työpaikan kehittämis- ja uudistamistarpeiden, opiskelijan tavoitteiden sekä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vahvaa kytkentää. Kolmikantayhteistyössä toteutuvien TKI-hankkeiden tulee toimia ammattikorkeakoululle ja työpaikalle strategisesti merkityksellisinä. Kolmikantamallin lähtökohtana oleva ja YAMK-koulutuksen sisällä toteutuva monialaistuminen sekä tiimi- ja verkostoyhteistyö edistävät kaikkien osapuolten elinikäistä oppimista. Samanaikaisesti mahdollistuu YAMK-koulutuksen sulauttaminen yhteen yritysmaailman ja julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kanssa. Tavoitetilana on kuitenkin oltava laajavaikutteiset innovaatiot perinteisen innovaatioajattelun tilalla. Laajavaikutteiset innovaatiot ovat systeemistä muutosta, jolla viitataan laaja-alaiseen toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutuksen samanaikaiseen muutokseen. (Ahonen & Nurminen 2009; Ahonen, Nurminen & Suvivuo 2015; Kouri, Halimaa, Toppinen, 2015; Nurminen, Ahonen & Suvivuo 2015; Salonen, Ahonen & Berg 2015.)
2. Oppimisympäristöjen on kehityttävä ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen
Monialaiset ja rajoja ylittävät oppimistilanteet tuettuna teknologisilla sovelluksilla tuovat YAMK-koulutukseen ajasta ja paikasta riippumattoman opettamisen ja opiskelun sekä tiimi- ja asiantuntijaverkostojen käytön. Tulosten mukaan uusien oppimisympäristöjen kautta YAMK-opettaja tukee uudistus-, yhteistyö- ja oppimishaluisten yhteisöjen sekä vuorovaikutus- ja oppimisprosesseiltaan kehittyneiden yhteisöjen syntymistä. Siten YAMK-opettaja toimii yhteistyökumppanien ja erilaisten työyhteisöjen toimintakulttuurien uudistajana. Kaikkialla läsnä olevaan oppimiseen perustuvat ja sovelletut oppimisympäristöt haastavat kolmikantamallin toimijaosapuolet ja työyhteisöt uudenlaiseen oppimisajatteluun ja -kulttuuriin. Siitä johtuen digitaalisuuden osaamispotentiaalia oppimisympäristöissä ja TKI-yhteistyössä on vahvistettava. (Lassila, Halimaa, Kouri, 2015; Nurminen, Ahonen, Sorsa & Salonen 2015).
3. YAMK-koulutuksen tuettava sekä innovaatiokyvykkyyttä että ennakoivaa johtamista
Onnistuessaan YAMK-koulutus tuottaa innovaatiokyvykkyyttä ja ennakoivan johtamisen osaamista, joiden avulla YAMK-opettajan, YAMK-opiskelijan ja työelämän edustajan/mentorin on mahdollista osallistua muutosagentteina laaja-alaisten, systeemitason innovaatioiden prosesseihin. Perinteisesti ymmärrettyyn innovaatio-osaamiseen verrattuna innovaatiokyvykkyys ja ennakoivan toiminnan kyvykkyydet tulee nähdä työtehtävään liittyvinä innovatiivisuutta laajempana eli myös yhteiskunnan toimintojen uudistamiseen liittyvinä kyvykkyyksinä. Tästä johtuen YAMK-opettajuuden osaamisprofiili kulminoituu, kuten kolmikantayhteistyössäkin, laajavaikutteisten innovaatioiden syntymiseen. Niitä ei voi kuitenkaan syntyä, ellei YAMK-opettaja hallitse toisaalta YAMK-toimintaympäristön mahdollisuuksia ja rajoitteita ja toisaalta ole vahva omilla substanssialueillaan (useammalla kuin yhdellä) kyeten samalla pedagogisesti luomaan opiskelijoille ja myös mentoreille/työelämän edustajille hedelmällisen oppimisfoorumin. YAMK-opettajan pedagoginen osaamisvaatimus laajenee, koska laajavaikutteiset innovaatiot ovat yhä enemmän poikkitieteellistä ja perustuvat monialaiseen yhteistyöhön. Väistämättä tässä tarvitaan alueellisia, monialaisia koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän sekä rahoittajien yhteistyöverkostoja, myös kansainvälisiä. Kolmikantamallia on siten laajennettava rahoittajan roolilla nelikantamalliksi (Nurminen ym. 2015; Sorsa, Nurminen, Jolkkonen & Ahonen 2015.)
Eri toimijoiden, myös YAMK-opettajan innovaatiokyvykkyyden ja ennakoivan toiminnan kehittämiskohteet, kuten luova ajattelu, ammattiryhmien välinen kommunikointi/verkottuminen, monialaiset analyysitaidot ja tavoitesuuntautuneisuus voidaan tehdä näkyväksi edellisiä arvioivalla mittarilla. Tulokset hyödynnetään yksilö- ja tiimitason osaamisprofiilien laadinnassa sekä osaamista vahvistavien kehittämistoimien toteutuksessa. TKI-hankkeiden vastuuhenkilönä toimiminen ja YAMK-opintojen TKI-integraatio edellyttävät YAMK-opettajalta kaikkien edellä kuvattujen osa-alueiden korkeatasoista osaamista. Ennakoivaa johtamista edellytetään uusien toimintatapojen ja tuotteiden/innovaatioiden juurruttamisessa palvelu-, tuotekehitys- ja tuotantoprosessien eri vaiheisiin. Verkostojen avulla tieto siirtyy entistä nopeammin työelämän ratkaisuihin. Parhaimmillaan laajavaikutteiset innovaatiot vahvistavat yritysten ja organisaatioiden, kuten myös ammattikorkeakoulun ja niiden henkilöstön sekä uutta urapolkua suunnittelevan YAMK-opiskelijan kilpailukykyä työelämämarkkinoilla. (Nurminen ym. 2015; Sorsa ym. 2015.)
Tulevaisuuden haasteet TKI-integraation onnistumiselle kolmikannassa
Prosessievaluaation tuloksiin perustuen YAMK-opettajan rooli yhdistää sillanrakentajana TKI-ympäristöissä opettajuus yhteisopettajuudeksi työelämän asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa kolmikantamallia soveltaen on merkittävä. Yhteenvetona voidaan todeta, että YAMK-opintojen ja TKI-integraation onnistuminen kolmikannassa edellyttää seuraavia toimenpiteitä: 1) Kolmikantayhteistyön, erityisesti kolmikantamallin ideologian ja toimintatavan implementointi kestävästi ja laajasti YAMK-tutkinto-ohjelmiin 2) Kolmikantamallin toimijaosapuolien verkostoyhteistyön kattavuuden ja jatkuvuuden takaaminen 3) Ammattikorkeakoulujen TKI-ryhmien toiminnan rakentuminen vahvalle YAMK-opintojen ja TKI-hankkeiden väliselle yhteistyölle 4) TKI-toiminnan ja kolmikantayhteistyön tavoitteena tulee olla laajavaikutteiset innovaatiot 5) YAMK-opetussuunnitelmien rakentuminen proaktiiviselle käsitykselle asiantuntijuudesta 6) YAMK-opintojen TKI-integraatiota ohjaa YAMK-opettajan, työelämämentorin, opiskelijan uudistetut osaamisprofiilit. (Ahonen ym. 2015; Kouri ym. 2015; Lassila ym. 2015; Nurminen ym. 2015; Salonen ym. 2015; Sorsa ym. 2015.)
Kirjoittajat
Pia Ahonen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö, TtT, Turun ammattikorkeakoulu, pia.ahonen@turkuamk.fi
Raija Nurminen, yliopettaja, TtT, Turun ammattikorkeakoulu, raija.nurminen@turkuamk.fi
Kaisa Sorsa, yliopettaja, dosentti, KTT, OTT, Turun ammattikorkeakoulu, kaisa.sorsa@turkuamk.fi
Kari Salonen, yliopettaja, YTT, FM, Turun ammattikorkeakoulu, kari.salonen@turkuamk.fiRegina Nurmi, yliopettaja, KL, Vaasan ammattikorkeakoulu, regina.nurmi@vamk.fi
Ulla Isosaari, yliopettaja, HTT, Vaasan ammattikorkeakoulu, ulla.isosaari@vamk.fi
Paula Hakala, yliopettaja, TtT, Vaasan ammattikorkeakoulu, paula.hakala@vamk.fiPirkko Kouri, yliopettaja, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu pirkko.kouri@savonia.fi
Hilkka Lassila, yliopettaja, KTT, Savonia-ammattikorkeakoulu hilkka.lassila@savonia.fi
Sirkka-Liisa Halimaa, yliopettaja, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu sirkka-liisa.halimaa@savonia.fi
Arto Toppinen, yliopettaja, DI, Savonia-ammattikorkeakoulu arto.toppinen@savonia.fiKaisa Koivisto, yliopettaja, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu, kaisa.koivisto@oamk.fi
Anja Henner, yliopettaja, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu, anja.henner@oamk.fi
Liisa Kiviniemi, yliopettaja, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu, liisa.kiviniemi@oamk.fi
Pirkko Sandelin, yliopettaja, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu, pirkko.sandelin@oamk.fi
Jaana Kuusipalo, yliopettaja, KTT, Oulun ammattikorkeakoulu, jaana.kuusipalo@oamk.fi
Tiina Gallen, yliopettaja, KTT, Oulun ammattikorkeakoulu, tiina.gallen@oamk.fi
Kirsi Koivunen, yliopettaja, TtT, Oulun ammattikorkeakoulu, kirsi.koivunen@oamk.fiEllinor Silius-Ahonen, överlärare, FD, Yrkeshögskolan Arcada, ellinor.silius-ahonen@arcada.fi
Åsa Rosengren, överlärare, PL, Yrkeshögskolan Arcada, asa.rosengren@arcada.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Anttila, P. 2007. Realistinen evaluaatio ja tuloksellinen kehittämistyö. Artefakta 19. Akatiimi Oy, Hamina.
Ahonen, P., Wikström-Grotell, C. & Kouri. P 2013. YAMK opettajuus sillanrakentajana. Hankesuunnitelmassa Salminen, R. & Varjonen, B. (toim.) YAMK-koulutus vahvaksi vaikuttajaksi. Hankesuunnitelma 29.10.2013. Hämeen ammattikorkeakoulu.
Ahonen, P. & Nurminen, R. 2009. Työelämän kehittäminen kolmikantamallin avulla – kokemuksia terveysalalta. Teoksessa Varjonen, B. & Maijala, H. (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulu – Osana innovaatioympäristöjä. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Ahonen, P. & Nurminen, R. 2015. Tripartite model in master’s degree programmes at Turku University of Applied Sciences – “ Teachers at master´s level as bridge builders between education and working life“. INTEND2015. 9th International Technology, Education and Development Conference Madrid, Spain. 2–4 March, 2015. Conference Proceedings, p: 7106–711. Publisher: IATED. Conference paper.
Ahonen, P., Nurminen R. & Suvivuo, P. 2015. Tripartite model in master´s degree programmes at Turku University of Applied Science – Teachers individual key competencies at master´s level facing the RDI with a tripartite model. ICERI2015. 8th annual International Conference of Education, Research and Innovation Seville (Spain). 16th – 18th of November, 2015. ICERI2015 Publications, Seville. Conference paper.
Kouri, P., Halimaa, S-L. & Toppinen, A. 2015. Multidisciplinary Team teaching Approach in Master Level Education. 5th World Conference on Educational Technology Researches (WCETR 2015). 15-16.10.2015, Kypros. Conference paper.
Lassila, H., Halimaa, S. & Kouri, P. 2015. Teachership in Master Level at Universities of Applied Sciences in the Future. The International Academic Conference on Teaching, Learning and E-learning. IAC-TLEl 2015 in Austria, Wien. 13–14.11. 2015. ”Proceedings of IAC-ETEl 2015 in Vienna”, ISBN 978-80-905791-6-3. Conference paper.
Lassila, H., Kouri, P., Ahonen, P., Salonen, K., Koivunen, K. & Gallen, T. 2015. Teachers as bridge builders between education and working life in master’s degree education in future. 8th annual International Conference of Education, Research and Innovation. Seville (Spain). 16th – 18th of November, 2015. ICERI2015 Publications, Seville. Conference paper.
Nurminen, R. Ahonen, P. & Suvivuo, P. 2015. Kolmikantamalli laajavaikutteisten innovaatioiden edistäjänä. Teoksessa Ahonen, P. (toim.). Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opettajuus tutkimuksen, kehittämisen ja uudistamisen sillanrakentajana Turun ammattikorkeakoulu, Turku. Julkaistaan 12/2015.
Nurminen, R. Ahonen, P. Salonen, K., Sorsa, K., Jolkkonen, A. & Eerola, O. 2015. YAMK-opinnot ja TKI- integraatio kolmikantamallissa. Teoksessa Ahonen, P. (toim.) Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opettajuus tutkimuksen, kehittämisen ja uudistamisen sillanrakentajana. Turun ammattikorkeakoulu, Turku. Julkaistaan 12/2015.
Nurminen, R. Ahonen, P., Sorsa, K. & Salonen, K. 2015. YAMK-opettajuuden osaamisprofiili. Teoksessa Ahonen, P. (toim.)Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opettajuus tutkimuksen, kehittämisen ja uudistamisen sillanrakentajana. Turun ammattikorkeakoulu, Turku. Julkaistaan 12/2015.
Salonen, K. Ahonen P. & Berg, J. 2015. Opettajuus sillanrakentajana. Ylemmän ammatti-korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio sosiaali- ja terveysalalla. Puheenvuoroja 91. Turun ammattikorkeakoulu, Turku. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522165817.pdf
Silius-Ahonen, E. & Rosengren, Å. 2015. Överläraren som brobyggare mellan studenter, utbildning och arbetsliv – Nyckelaspekter i lärarskapet. Julkaisematon lähde.
Sorsa, K., Nurminen, R. & Ahonen, P. 2015. University of Applied Science (UAS) teacher as a bridge builder – innovation capability as a premise. 2015. ICERI2015. 8th annual International Conference of Education, Research and Innovation Seville (Spain). 16th – 18th of November, 2015. ICERI2015 Publications, Seville. Conference paper.
Sorsa, K., Nurminen, R., Jolkkonen, A. & Ahonen, P. 2015. Innovaatiokyvykkyys ja YAMK-opettajuus sillanrakentajana. AMK-lehti (Journal of Finnish Universities of Applied Sciences), No 2. http://test.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1688/1610
Sorsa, K., Nurminen, R., Jolkkonen, A. & Ahonen, P. 2015. Innovaatiokyvykkyydestä ennakoivan toiminnan ja johtamisen kompetensseihin. Teoksessa Ahonen, P. (toim.) Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opettajuus tutkimuksen, kehittämisen ja uudistamisen sillanrakentajana. Turun ammattikorkeakoulu, Turku. Julkaistaan 12/2015.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
