Miten korona vaikutti nuorten hyvinvointiin?

Miten nuoret voivat ammattilaisten kokemana?

Suomessa suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Yhä useampi ei kuitenkaan voi hyvin, sillä fyysinen, henkinen ja materiaalinen pahoinvointi tuntuvat kasaantuvan. Erityisenä haasteena ovat eriarvoistumiseen liittyvä huono-osaisuus sekä köyhyys. Lisäksi byrokratia- ja kannustinloukut voivat aiheuttaa väliinputoamisia, palvelujärjestelmän päällekkäisyyttä ja tehottomuutta. Laaja yhteiskunnallinen ongelma on sukupolvelta toiselle periytyvä hyvinvoinnin vaje ja huono-osaisuus. Tutkimusten mukaan syrjäytymisvaara kasvaa merkittävästi, jos nuoren mahdollisuudet ja omat resurssit ovat jo alun perin muita heikommat. (Tuuva-Hongisto 2019, 6–7.) Nuorten syrjäytymisen määrästä on esitetty erilaisia lukuja. Yksi luku on 60 000 nuorta, 15–29 vuotiaista. Nuorten syrjäytyminen on Suomessa vakava ongelma, jota voidaan ehkäistä osallistamalla nuoria ja mahdollistamalla heidän kiinnittyminen ansiotyöhön.

Lapin ammattikorkeakoulu on yhtenä toteuttajana Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa, joka on ESR:n rahoittama, rahoitukseen osallistuu myös STEA. Hankkeen kohderyhmänä on yli 15-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Hankkeen päätoteuttaja on Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry, osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi ovat Tornion kaupungin sosiaalitoimi ja Pohjankodit Oy. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää erityisosaamista, jota nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat peruskoulun loppuvaiheessa olevien nuorten kasaantuvien ongelmien tunnistamiseen ja niiden sanoittamiseen.

Syksyn 2019 aikana Lapin ammattikorkeakoulu toteutti sähköisesti kyselyn Meri-Lapin alueen nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Kysely lähettiin 94 eri alojen ammattilaiselle ja vastauksia tuli 37. Ammattilaiset kertoivat nuorten haasteista ja ongelmista, joista suurimpina huolina nousivat esille nuorten psyykkiset ongelmat mm. masennus, ahdistus, haasteet tunnetaidoissa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Alla oleva taulukko kuvaa ammattilaisten esille tuomia asioita, jotka heidän mielestään ovat nuorten haasteiden taustalla olevia tekijöitä. Suurimpina huolina ovat mielenterveyden haasteet, sosiaaliset tekijät, kiusaaminen, syrjäytyminen ja oppimisvaikeudet. (Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vastausvaihtoehto.)

Taulukko 1. Nuorten haasteiden taustalla olevat tekijät

Lapsen tai nuoren kokeman haasteiden ylittäessä hänen osaamisensa ja resurssinsa, seurauksena voi olla stressiä, ahdistusta ja elämänhallinnan ongelmia. Nämä puolestaan voivat aiheuttaa uupumusta, masennusta ja nuoren kehityksen hidastumista. Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen ovat monelle lapselle ja nuorelle haaste. Jos siinä ei onnistu, voi jäädä yksin. Sosiaaliset taidot ovat keskeisiä elämänhallinnan resursseja. Yksinäisyyden seurauksena voi ilmetä myöhempiä tunne- ja käyttäytymisongelmia. Nämä voivat vaikuttaa sosiaaliseen pärjäämiseen, psyykkisiin sairauksiin ja fyysiseen terveyteen sekä näkyä koulutus- ja työuran häiriöinä. Yksinäisyyden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys vahvistuu iän myötä. (Hämäläinen 2019.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL (2020) mukaan monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa jo nuoruudessa, ollen nuorten aikuisten tavallisempia terveysongelmia. On esitetty, että jopa 20–25 % nuorista kärsisi jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyteen liittyvien oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Kyselyn mukaan ammattilaiset ovat valmiita kehittämään omaa osaamistaan. Nuorten mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvän osaamisen tarve on vahva ammattilasten keskuudessa. Tällä hetkellä nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat pirstoutuneet hajallaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän johdostakin. Tämä vaikeuttaa myös nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten työskentelyä ja nuorten avun saamista. Nuorten parissa työskentelevien ammatillista osaamista haastaa myös psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien kasaantuminen nuorille.

Miten nuoret voivat koronakeväällä 2020?

Koronaviruksen aiheuttama tauti COVID-19 alkoi levitä Kiinassa tammikuun 2020 alussa ja levisi Suomeen helmikuusta 2020 alkaen, aiheuttaen erilaisia toimenpiteitä. Yksittäisinä lapsiin ja nuoriin kohdennettuina toimenpiteitä koulut sulkeutuvat 18.3.2020 ja opetus tapahtui etupäässä etäopetuksena. Suomessa tehtiin myös rajoituksia kokoontumisiin liittyen, joka vaikutti lasten ja nuorten harrastuksiin. Suurin osa harrastuksista loppui kokonaan mm. urheilutilojen mentyä kiinni. Peruskoulut aukesivat uudestaan 14.5. ja kokoontumisrajoituksiin tuli lievennyksiä kesän 2020 alussa. Lapin ammattikorkeakoulu toteutti Yhtymäpinnassa nuori -hankkeen toimesta nuorille Webropol-kyselyn toukokuussa 2020 sosiaalista mediaa hyödyntäen. Kysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä ja näin nuorilla oli mahdollisuus tuoda esille mm. Korona-ajan myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia heidän elämäänsä, kuten opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kyselyyn vastasi kahden viikon aikana 107 nuorta, joista suurin osa oli 16–17-vuotiaita lukiolaisia.

Nuorilta tiedusteltiin esimerkiksi koronan vaikutuksia heidän sosiaalisiin suhteisiinsa sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kaikki kyselyyn vastanneet nuoret vastasivat näihin kysymyksiin, joista he pystyivät valitsemaan useamman vaihtoehdon.

Taulukko 2. Koronan vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin

Vastausten perusteella positiivista oli, että yli puolet nuorista koki yhdessäolon lisääntyneen perheen kanssa. Toisaalta suurin osa nuorista koki koronan vaikuttaneen kaverisuhteisiin. Tuloksista tuli vahvasti esille nuorten masentuneisuus, sillä noin puolet vastaajista kertoi kokeneensa pahaa oloa ja mieltä. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on suuri huoli.

Eräs nuori kuvaili tilannettaan näin:

”Mielialani on ollut aika alakuloinen ja viime päivinä olen kokenut eristämisen aina vaan ahdistavammaksi. Vanhempani eivät anna nähdä kavereita, joten olen ollut 2kk kokonaan eristyksissä pelkästään perheeni kanssa. Tämä on vaikuttanut aika paljon mielialaani ja olen niin sanotusti kohta hermoromahduksen partaalla, kun tuntuu että kotona oleminen eristyksissä menee kohta yli. Netin kautta yhteyden pitäminen ei ole sama asia kuin näkeminen kasvotusten., ja tätä asiaa vanhemmat eivät tajua. Lisäksi kun yleensä kavereita näkee koulussa, ei vapaa-ajalla ole niin suurta tarvetta nähdä. Tajuan tietenkin rajoitukset ja niiden arvon, mutta täydellinen eristäminen moneksi kuukaudeksi menee mielestäni vähän yli. Koska jos kavereita (tai pikemminkin yhtä kaveria kerrallaan) näkisi ulkona ja pitäisi määrätyn etäisyyden ja muutenkin rajoitusten mukaan, eikä tietenkään joka päivä tapaisi, en näkisi siinä kovinkaan suurta ongelmaa. Yhteenvetona kärsin aika paljon henkisesti.”

Melkein puolet nuorista kokivat yksinäisyyttä kevään 2020 aikana. Etäkoulu ja harrastusten loppuminen lisäsivät nuorten sosiaalista eristäytymistä, masennusta ja yksinäisyyden kokemusta. Nuoret kokivat myös pelkoa ja epätietoisuutta. Yksinäisyys on iso asia nuoren elämässä ja voi vaikuttaa nuoren itsetuntoon. Nuori voi kokea itsessään olevan jopa jotain vikaa. Nuoret vertailevat helposti itseään muihin ajatellen, että asiat ovat muilla paremmin. Kokemus yksinäisyydestä voi olla ahdistava ja tuskallinen. Nuoruuteen kuuluu ryhmään kuuluminen, jossa voi jakaa kokemuksia, tuntea yhteenkuuluvuutta ja tehdä asioita yhdessä. Osalla kyselyyn vastannaista nuorista sosiaaliset kontaktit vähenivät, jopa lakkaisivat.

”Olen entistä yksinäisempi ja koulu on erittäin haastavaa.”

Alla nuorten ajatuksia:

”En ole varma onko minulla kavereita.”
”Yksinäisyyttä, joukkoon kuulumattomuutta.”
”Pelkoa, yksinäisyyttä ja tylsyyttä.”

Miten tästä eteenpäin?

Lapin ammattikorkeakoulu toteutti muutaman kuukauden sisällä kaksi erilaista kyselyä, joista toinen kohdentui nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja toinen nuorille. Erityisesti nuorten avoimia vastauksia lukiessa ja tulkittaessa nousee suuri huoli nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista. Näihin avoimiin kysymyksiin tuli paljon vastauksia. Nuoret halusivat selkeästi äänensä kuuluville, kuvaillen omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Nuorten tuottamat tekstit ja ilmaisut olivat tunteikkaita ja voimakkaita. Nuoret käyttivät vastauksissaan sanoja kuten; ahdistus, väsymys, pelokas, yksinäisyys, eristyneisyys.

Syksyn 2019 aikana ammattilaisille kohdennettu kysely toi esille huolen nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja ammattilaisten osaamisen tarpeesta tähän huoleen vastaamiseen liittyen. Kyselyjen perusteella voidaan pohtia, miten ammattilaiset kykenevät vastaamaan nuorten psyykkiseen pahoinvointiin korona-aikaan liittyen? Julkisuudessa käydyissä keskusteluissa on tuotu esille kysymys, miten ammattilaisten osaaminen ja resurssit tulevat jatkossa riittämään. Pystytäänkö jo ennakoimaan minkälaisia pitkäkestoisia vaikutuksia, erimerkiksi nuorten eristäytyneisyydestä ja voimakkaasta pahoinvoinnista seuraa? Tähän haasteeseen Lapin ammattikorkeakoulu vastaa järjestämällä kyselyjen tuloksena saatuihin teemoihin koulutusta, täsmentämällä koulutusten teemat saatujen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Lapin ammattikorkeakoulu on järjestänyt ensimmäisen seminaaripäivän syyskuussa 2020 ja tulee vielä järjestämään seminaareja ja koulutuspäiviä syksyn 2020 sekä kevään 2021 aikana. Nuorten parissa työskentelevät voivat täydentää omaa ammatillista osaamista hyödyntämällä eri ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintoja sekä muuta täydennyskoulutusta esimerkiksi avoimen ammattikorkeakouluopintojen kautta. Yhtymäpinnassa nuori -hanke kohdentaa toimenpiteitä myös suoraan nuorten tarpeisiin, mm. kehittämällä ja kokeilemalla erilaisia nuorten kanssa käytettäviä menetelmiä sekä tapaamalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Lopuksi yhden nuoren toive:

”Tsemppausta jaksamiseen ja puhumista muutenkin.”

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Sosionomiopiskelijat lapsen osallisuuden tukijoina alakoulussa

Palvelumuotoilu ja pelillisyys nuorten osallisuuden tukena

Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa

SERPA: ”Tässä kaiken pitäisi lähteä ihan oikeasti nuorista”