Kirjoittajat: Harri Kuusisto, Maria Virkkula & Matti Laipio.
Korkeakoulujen digitalisoituva arki nojaa yhä enenevissä määrin nopeaan ja luotettavaan verkkoon: Suomen internetiin liittänyt verkko uudistuu.
Funetin 35-vuotisen historian aikana tietoliikennetekniikka ja verkko ovat käyneet läpi monta suurta murrosta. Muutaman kymmenen kilobitin sekuntivauhdilla toimineet modeemiyhteydet ovat kasvaneet yli miljoonakertaisesti kymmenien tai jopa satojen gigabittien valopoluiksi.
Funet-verkko mahdollistaa opiskelijoille sujuvan surffailun nopeassa ja luotettavassa kampusverkossa – se on kaiken verkon yli tapahtuvan toiminnan perusta. Nykymaailmassa korkeakoulujen arki käytännössä pysähtyisi täysin ilman toimivia verkkoyhteyksiä.
Nopean verkon hyödyt korostuvat varsinkin tutkijoiden kohdalla, kun he voivat siirtää massiivisia data-aineistoja silmänräpäyksessä vaikkapa toiselle puolelle maailmaa.
Nyt meneillään olevalla Funet-verkon sukupolvipäivityksellä pyritään vastaamaan verkkoa koskeviin tulevaisuuden tarpeisiin.
– Uusi verkko on paljon vikasietoisempi, ja meillä on lisää yhteyssuuntia, kuten Tampereelta Turkuun, kuvailee Funet-verkon kehityspäällikkö Matti Laipio CSC:ltä.
– Uusi verkko on myös nopeampi kuin vanha. Pystymme tarjoamaan kustannustehokkaammin entistä nopeampia yhteyksiä, Laipio jatkaa.
Kehitykselle ei näy rajoja
Yhden Funet-verkkosukupolven ikä on perinteisesti noin 10–15 vuotta. Nyt meneillään oleva Funet 2020 -niminen projekti aloitettiin vuonna 2016, ja työ on edennyt hankinnasta rakentamiseen ja käyttöönottoihin.
Uusi verkko on jo valmis pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Tampereella ja Porissa, ja alueilla näiden välissä. Koko Suomen mittakaavassa valmista on ensi vuoden loppuun mennessä, kun hiljalleen vanhasta verkosta siirrytään uuteen.
Yleisesti tunnetun Mooren lain mukaan tietokoneen transistoreiden lukumäärä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein. Laipion mukaan verkon yhteyksien kehitys noudattaa hyvin samankaltaista trendiä ja nopeus tuplaantuu tietyin määräajoin.
– Aikanaan videosuoratoistopalvelut vaikuttivat tähän paljon. Liikenne lisääntyi huomattavasti, kun ihmiset siirtyivät käyttämään niitä.
Valokuituyhteyksien aikakautena kehitys ei tunne rajoja.
– Kun aikaisemmassa verkossa oli mahdollisuuksia toteuttaa 10 gigabittiin sekunnissa kykeneviä yhteyksiä, uudessa on mahdollista toimittaa jopa 200–400 gigabitin yhteyksiä, jatkossa jopa terabittiin asti, Laipio selventää.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 4K-laatuinen luentotallenne siirtyisi 100 gigabitin yhteydellä käyttäjältä toiselle Funet-verkon yli huimassa viidessä sekunnissa.
Luotettavuuden merkitys kasvaa
Nopeuden lisäksi verkolta odotetaan kuitenkin nykyään myös jo paljon muuta. Ennen hankintaa verkon käyttäjiltä selvitettiin, millaisia yhteyksiä he tarvitsevat. Datansiirtotarpeiden lisäksi tärkeäksi kriteeriksi nousi erityisesti verkon luotettavuus.
– Verkkoyhteydet ovat arkipäiväistyneet. 80-luvulla se on ollut ihan erityyppinen asia kuin nykyään. Ennen on kokeilumielessä lähdetty testaamaan ja tutkimaan asioita. Nykyään kaiken täytyy toimia, se on itsestäänselvyys.
Verkon toimintavarmuus olikin yksi keskeisimmistä seikoista seuraavan sukupolven päivitystä suunniteltaessa. Oleellista oli myös se, että liikennemäärien jatkuvasti lisääntyessä verkon tulee tarjota ratkaisu kasvaviin yhteystarpeisiin.
– Ja tietysti tekniikka muuttuu aina aika paljon. Katsoimme, että laitteisto ja yhteydet vastaavat täysin siihen, mitä jäsenistö tarvitsee. Eli emme tehneet hankintaa omista lähtökohdistamme vaan perustimme sen Funet-jäsenistöltä saatuihin vaatimuksiin.
Päivitys etenee vaiheittain
Marssijärjestys oli selvä. Ensin lähdettiin päivittämään Funet-yhteyksiä, niin että nykyiset gigan tai 10 gigabittiä sekunnissa yhteydet päivitetään kymmenen tai sadan gigan yhteyksiin. Lisäksi Funet tarjoaa mahdollisuutta erillisiin valopolkuyhteyksiin paikkakuntien välillä tai vaikkapa CSC:n Kajaanin datakeskukseen.
Nopeita yhteyksiä voidaan tarjota myös ulkomaille.
– Korkeakouluille päivitys yritetään tehdä mahdollisimman saumattomasti. Korkeakoulut voivat halutessaan nopeuttaa Funet-yhteyttä. Heidän on myös mahdollista käyttää nykyistä yhteyttä, jolloin päivitys ei edellytä korkeakouluilta sen kummempia toimenpiteitä.
Jos korkeakoulu kuitenkin haluaa nopeamman yhteyden, on ensimmäinen askel olla yhteydessä Funetin asiakaspalveluun.
– Sitten suunnitellaan yhdessä sen nopeutuksen käyttöönotto ja mitä se teknisesti vaatii. Yleensä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että jäsenen laitteet verkon reunalla tulee päivittää, Laipio selittää.
Uusi verkko näkyy entistä parempana laatuna, joka vaikuttaa kaikkiin Funet-verkon käyttäjiin yhteyksien päässä. Uudistuksesta hyötyvät niin korkeakoulut, korkeakoulujen henkilökunta, opiskelijat kuin tutkijat.
Verkko toimii monen palvelun selkärankana
Funet-verkkoon kytkeytyvät oleellisesti myös sen maksulliset ja maksuttomat lisäpalvelut.
Noin 10 vuotta sitten korkeakoulujen IT-johtajien kokouksessa pöytäkirjaan merkittiin yhdessä tuumin lausunto: ”suosittelemme eduroamin käyttöönottamista kaikissa korkeakouluissa”.
Vuoden 2019 alussa tämä maaliviiva ylitettiin – kaikissa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivissa korkeakouluissa voi nyt kirjautua verkkoon yhdellä tunnuksella Funetin tuottaman kansainvälisen eduroam-verkkovierailupalvelun avulla.
Myös Funetin tarjoamat valokuitupalvelu ja vuoden alussa lanseerattu Funet Kampus -palvelu ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Jälkimmäisessä verkkolaitteet toimitetaan palveluna asiakkaan päähän ja se korvaa aikaisemmin käytössä olleen reititinpalvelun aiempaa laajempana.
Laipion mukaan onkin hyvä muistaa, että monen arkea helpottavan palvelun pohjalla on usein näkymättömän apulaisen rooliin jäävä vahva verkko.
– Kyllähän se verkko siellä alla aina on. Sen päälle voi rakentaa palveluita, mutta se tarkoittaa sitä, että pohjalla olevan verkon täytyy olla mahdollisimman hyvä.
Pilvipalveluiden myötä korkeakoulut ulkoistavat yhä enenevissä määrin palveluitaan pois kampukselta.
– Verkon rooli kasvaa, koska kriittiset sähköpostit tai jokin muu elintärkeä asia tai työkalu ei välttämättä enää sijaitse kampuksella vaan jossain kauempana.
Verkosta tehdään tulevaisuuden kestävä
Suomen internetin alkuhetkenä voidaan pitää torstaita 1.12.1988. Tuolloin tehtiin ensimmäinen reititystesti, jolloin IP-paketteja saatiin kulkemaan Pohjoismaiden ja sen hetkisen internetin välillä, eli käytännössä NSFNETin ja Arpanetin verkkoihin.
Korkeakoulujen yhteisen verkon kautta Suomelle avautui täysin uusi ovi kaupalliseen verkkoon. Siitä lähtien Funet on ollut verkon kehityksen edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
Tästä ei tavoite ole miksikään muuttunut. Funet halutaan jatkossakin pitää kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja arvostettuna tutkimus- ja koulutusverkkona. Tietoliikenneyhteyksiä kehitetään niin, että uusista teknologioista otetaan kaikki hyödyt irti, ja jo ennestään tiivistä pohjoismaista yhteistyötä alalla syvennetään alati.
– Yritämme olla pohjoismaisesti esimerkinnäyttäjä eurooppalaisille toimijoille, Laipio kertoo.
Seuraavaksi päivitetään ulkomaan yhteydet.
– Tulossa on mahdollisesti myös aivan uusia yhteyksiä. Ja koska ulkomaan yhteyksien merkitys kasvaa koko ajan, yritämme tehdä niistä aivan yhtä vikasietoiset ja luotettavat, Laipio väläyttää.
Tavoitteena on ”future-proof”, tulevaisuuden kestävä.
Fakta:
- Funet-verkossa on noin 80 organisaatiota ja yli 370 000 loppukäyttäjää
- Funet-verkkoa koskevat yhteystiedot löytyvät osoitteesta wiki.eduuni.fi/display/funet/Yhteystiedot
Kirjoittajat
Harri Kuusisto, kehittämispäällikkö (Funet), CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, harri.kuusisto(at)csc.fi
Maria Virkkula, viestintäasiantuntija, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, maria.virkkula(at)csc.fi
Matti Laipio, kehittämispäällikkö, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, matti.laipio(at)csc.fi
