Kirjoittajat: Henna Knuutila, Pia Haapea, Marketta Virta, Piia Nurmi ja Ulla Häggblom.
Suomi haluaa olla kiertotalouden kärkimaa. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä ratkaisuja, joiden kautta syntyy uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. Tähän tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja uudenlaista ajattelumallia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. (Sitra 2014.) Koska tulevat ammattilaiset, asiantuntijat ja päätöksentekijät ovat ratkaisevassa asemassa, ovat koulutus ja tutkimus merkittävässä roolissa. Kiertotalouden edistämiseksi onkin tärkeää kehittää osaamista ja toimintamalleja sekä eri alojen, toimijoiden (yritykset, julkinen sektori, koulutus, järjestöt) ja toiminnan tasojen välistä poikkitieteellistä yhteistyötä. Koulutussektori on avainasemassa siiloista pois pääsemisessä ja yhteistyön fasilitoinnissa.
Ammattikorkeakouluissa on tunnistettu kiertotalouden merkitys ja sen vaatima monialainen yhteistyö (Malve-Ahlroth ym. 2016). Esimerkiksi Turun ja Lahden ammattikorkeakouluissa on toteutettu 15 opintopisteen laajuisia kiertotalousmoduuleja jo muutaman kerran. Niihin on osallistunut satoja opiskelijoita eri aloilta, niissä on tehty kymmeniä aluekehityksen kannalta tärkeitä kehittämishankkeita ja suoritettu tuhansia opintopisteitä. Tampereen ammattikorkeakoulussa kiertotalous on ollut kaksivuotisen Hiilinielu Design Studio -hankkeen keskeisiä teemoja. Hankkeessa monialaiset opiskelijatiimit ovat innovoineet muun muassa kiertotaloutta edistäviä uudenlaisia kuluttajatuotteita.
Tässä artikkelissa kuvataan kiertotalouskoulutukseen liittyvän yhteistyön kehittymistä yhteisten kehittämishankkeiden kautta. Erityisesti tässä kuvataan par’aikaa käynnissä olevaa Lahden, Turun, Tampereen, Oulun, Vaasan ja Savonian ammattikorkeakoulujen yhteistyöhanketta, joka kantaa nimeä #kiertotalous. Nämä korkeakoulut ponnistavat yhdessä luodakseen vuoden 2018 aikana menetelmäpaketit kiertotalouden opettamiseen.
Yhdessä enemmän
Ammattikorkeakoulujen kiertotalouskoulutuksen yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen käynnistyi keväällä 2016, jolloin Turun ammattikorkeakoulun aloitteesta käynnistettiin eri ammattikorkeakoulujen väliset tapaamiset kiertotalouskoulutuksen kehittämiseksi. Yhteistyö syveni, kun Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra avasi keväällä 2017 rahoitushaun, jossa etsittiin hankeaihioita muun muassa ammattikorkeakoulujen yhteiselle opintokokonaisuus kiertotalouden eri näkökulmista.
Hankkeiden tarkoituksena on synnyttää kiertotalouteen liittyvää opetustarjontaa, joka olisi tarjolla opiskelijoille alasta riippumatta. Keväällä ja kesällä vuonna 2017 ammattikorkeakoulujen kiertotalouteen perehtyneet asiantuntijat kokoontuivat eri kokoonpanoilla myös Sitran kutsumana työpajoihin, joissa suunniteltiin yhdessä erilaisia koulutuspaketteja. Erilaisten teemojen (menetelmällinen, sisällöllinen) lisäksi saatiinkin aikaiseksi monia uusiakin yhteistyömuotoja. Yhteistyö laajeni vielä tästäkin: edustajat yhdeksästätoista eri ammattikorkeakoulusta valmistelivat yhdessä hankkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyn kärkihankehakuun. Päätökset siitä tulevat keväällä 2018, mutta jo itse hakuprosessi oli tärkeä askel kiertotalouden monialaisen koulutuksen kehittämisessä.
Monialaista tiimityötä kiertotalousosaamisen lisäämiseksi
Kiertotalousosaamisessa nousee usein esiin kysymys opetuksen malleista. Millaisia ajattelun malleja kiertotalouden ammattilaiseksi kehittyvä korkeakouluopiskelija tarvitsee? Kiertotalouteen siirtyminen vaatii koulutusalojen välisten raja-aitojen mataloittamista ja tieteiden välistä systeemiajattelua. Toinen avoin kysymys on kiertotalouden opettamisen konteksti (Heinrich 2016, De Wold 2016). Osa kasvatusalan ammattilaisista on sitä mieltä, että oppimisen tavat ovat yhtä tärkeitä kuin opitut faktat (Vare & Scott 2007). Tarvitaan uudenlaista, kriittiseen systeemiajatteluun rohkaisevaa oppimista, joka tukee tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijaksi kasvamisessa.
Useiden tutkimusten mukaan oppiminen ja erityisesti ymmärtävä oppiminen on tehokkainta silloin, kun oppija pääsee itse tekemään ja etsimään perustellusti tietoa asetettuihin haasteisiin (Oivallus 2011, Malve-Ahlroth ym. 2016). Tähän osaltaan liittyy myös learning by doing -konsepti. Koska kiertotalous käsittää aihealueita hyvin monelta osa-alueelta, on tiukkaan rajattujen materiaalipakettien valmistaminen haasteellista. Oppimisen tulisikin keskittyä ennen kaikkea tekemiseen. Edellä mainitut asiat tarkoittavat sitä, että erityisesti opiskelijoiden ryhmätyötaitoja sekä oppimisen ja tiedonhaun valmiuksia tulee edistää. Monialaisuutta edistää myös eri koulutusalojen osaamisen yhdistäminen. Nämä toteutuvat jo nyt esimerkiksi Lahden, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kiertotalousmoduuleissa. Kertynyttä osaamista tulisi jakaa myös muiden hyödyksi.
Käytännön kokemuksen kautta #kiertotalous-hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa on tehty, pohdittu ja kehitetty erilaisia tapoja oppia ja ohjata eritaustaisia ja erilaisen osaamistason omaavia opiskelijaryhmiä. LAMKin Kiertotalousväylällä alusta asti mukana ollut liiketalouden opiskelijan Kaisa Tuomisen kommentti kiteyttää hyvin kiertotalousväylän: ”Mikäli sinua kiinnostaa kestävä kehitys, jätteettömyys, ekologinen ajattelutapa tai haluat tutustua muiden alojen opiskelijoihin, tule opiskelemaan kiertotalousväylälle – kiertotalous tarvitsee kaikkien alojen osaajia!” Tuominen toimi kolmannessa väylässä omien projektiensa lisäksi myös muiden opiskelijoiden sparraajana ja työskentelee tällä hetkellä Lahden kaupungin palveluksessa edistämässä resurssitehokkaita käytänteitä.
Kuvassa 1 on esitetty LAMKin, Turku AMKn ja TAMKin kiertotalousopintojen lähtökohdat, joissa on huomioitu monialaisuus ja yhteistyö sidosryhmien kanssa niin koulutuksen kehittämisessä kuin erilaisissa kehittämishankkeissa. Seuraavana askeleena on verrata olemassa olevia hyviä käytänteitä, kehittää niitä ja löytää uusia, entistä parempia menetelmiä.
Malleja kiertotalousosaamiseen
Ammattikorkeakouluissa, jotka ovat mukana #kiertotalous-hankkeessa, erityisesti Lahdessa, Turussa ja Tampereella on tehty jo pitkään työtä, jotta on saatu integroitua tutkimus- ja kehittämistoiminta opintoihin kiertotalouden yrityslähtöisten ratkaisujen kehittämiseksi. Erityisen hyviä malleja kiertotalouden saralla tehtävään yritysyhteistyöhön on olemassa innovaatioleirien, monialaisten pajojen ja muiden innovaatiomenetelmien suhteen. Sitran myöntämä rahoitus mahdollistaa olemassa olevien hyvien opetusmenetelmien jakamisen myös muiden kouluttajien käyttöön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Menetelmien toimivuutta testataan hankkeeseen osallistuvissa partneriammattikorkeakouluissa (Oulu, Vaasa ja Savonia).
Vuoden 2018 aikana tullaan kehittämään ja systematisoimaan olemassa olevaa kiertotalousosaamista ja pedagogisia menetelmiä monialaisissa ryhmissä yhteistyössä sidosryhmien ja mukana olevien ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on tarjota kiertotalouden vaatimia työelämä- sekä monialaisen yhteistyön vaatimia kompetensseja. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja ajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja sekä mahdollistaa ja edistää yhteistyötä ja oppimista eri alojen ja toimijoiden välillä. Ensimmäisessä vaiheessa pääkohderyhmänä on mukana olevien ammattikorkeakoulujen eri alojen opiskelijat ja opiskelijoiden ohjaajat. Jatkossa hyviä käytänteitä, menetelmiä ja materiaaleja hyödynnetään myös muilla koulutusasteilla ja toimialoilla sekä Suomessa että muissa maissa.
Hankkeessa evaluoidaan myös kansainvälisten verkostojen kiertotalousosaamista ja tarpeita. Selkeästi on nähtävissä, että kiertotalous, cleantech ja suomalainen koulutusosaaminen sekä yhteistyön vahva henki herättävät maailmalla paljon mielenkiintoa.
Lue lisää aiheesta osoitteessa https://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/kiertotalous/kiertotalous
Kirjoittajat
Henna Knuutila, insinööri (ylempi AMK), lehtori, projektipäällikkö, Turku AMK, henna.knuutila@turkuamk.fi
Pia Haapea, TkL, yliopettaja, LAMK, pia.haapea@lamk.fi
Marketta Virta, FM, insinööri (AMK), projektityöntekijä, Turku AMK, marketta.virta@turkuamk.fi
Piia Nurmi, KTM, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turku AMK, piia.nurmi@turkuamk.fi
Ulla Häggblom, koulutuspäällikkö, TAMK, ulla.haggblom@tamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
De Wolf, M. 2016. ThreeC: Creating competencies for a circular economy. Haettu 25.10.2016 osoitteesta http://circulatenews.org/2016/06/threec-creating-competencies-for-a-circular-economy
Heinrich, S. 2016. Learning not just about but for a circular economy. Haettu 25.10.2016 osoitteesta http://circulatenews.org/2016/05/learning-not-just-about-but-for-a-circular-economy
Malve-Ahlroth, S, Suominen, J., Nurmi, P. (2016) Ongelmalähtöinen projektioppiminen on avain kiertotalouteen, UAS Journal 04/2016, https://test.uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/ongelmalahtoinen-projektioppiminen-on-avain-kiertotalouteen
Oivallus-raportti (2011). Elinkeinoelämän keskusliitto. Oivallus-hankkeen loppuraportti. Haettu 24.1.2018 osoitteesta https://ek.fi/wp-content/uploads/Oivallus_loppuraportti.pdf
Sitra 2014. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 84. Haettu 25.10.2016 osoitteesta http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia84.pdf
Vare, P. & Scott, W. 2007. Learning for change. Exploring the Relationship Between Education and Sustainable Development. Haettu 25.10.2016 osoitteesta http://www.bath.ac.uk/cree/resources/LEARNING_FOR_A_CHANGE_xJESDx.pdf
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
