Kirjoittajat: Katja Raitio, Heikki Ellilä, Eija Tuliniemi, Nina Kilkku
Taustaa
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen (2016) mukaan ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen tavoitteena on tuottaa työelämää kehittävää uutta osaamista. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveysalan työelämää kehittäviltä asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän uusia tapoja toimia. Työskentelyssä pitäisi hyödyntää vahvasti muun muassa digitaalisia ja verkostomaisia tapoja toimia (mm. Larivaara 2016, Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014, Mäntyranta ym. 2010). Neljän ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestetyissä mielenterveys- ja päihdetyön syventävissä YAMK-opinnoissa on pohdittu maantieteellisesti hajallaan olevien opiskelijoiden verkossa tapahtuvaa oppimista sekä verkostoistumista. Artikkelissa kuvataan opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia Eliademy-oppimisalustasta ja pohditaan kuinka verkostomaista työskentelyä verkossa kehitetään edelleen.
4YAMK-verkosto
Mielenterveys- ja päihdetyön syventäviä YAMK-opintoja on järjestetty vuodesta 2011 alkaen. Opinnot järjestetään Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä ja jokainen ammattikorkeakoulu vastaa vähintään yhdestä opintojaksosta. Opintojen laajuus on 20–30 opintopistettä ja opintokokonaisuus käynnistyy joka toinen vuosi. Syksyllä 2017 aloittava ryhmä on järjestyksessään neljäs. Yhteistyössä järjestetyt opinnot mahdollistavat verkoston osaamisen laaja-alaisen hyödyntämisen opiskelijoiden opinnoissa. Yhteistyö on ammatillisesti tärkeää myös osallistuville opettajille.
Opintojen kesto on puolitoista vuotta ja jokaisella opintojaksolla on sama rakenne: ennakkotehtävä, intensiivipäivät ja kirjallinen tehtävä. Intensiivipäivät järjestetään kerran jokaisessa ammattikorkeakoulussa ja niiden tarkoituksena on mahdollistaa yhdessä oppiminen sekä verkostoituminen. Samalla opiskelijoista rakentuu jo opintojen aikana oma asiantuntijaverkostonsa. Intensiivipäivät edellyttävät opiskelijalta matkustamista, muuten opiskelu tapahtuu oman ammattikorkeakoulun lähipäivissä ja itsenäisesti verkossa.
Moodlesta blogin kautta Eliademyyn
Digitaaliset oppimisympäristöt ovat tärkeässä roolissa tämän kaltaisessa verkostoyhteistyössä. Kaikki opintoihin liittyvä informaatio, verkkoluennot, opiskelijoiden tehtävät ja niiden palautukset, keskustelut ja kysymykset täytyy olla helposti saatavilla digitaalisessa muodossa. Oppimisympäristön tulee tukea opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa palautteen antaminen sekä saaminen.
Ammattikorkeakoulujen järjestäessä ensimmäistä yhteistä toteutusta niillä oli käytössä kolme erilaista verkko-oppimisympäristöä. Koska näiden kaikkien verkkoympäristöjen omaksumista pidettiin liian haasteellisena, päädyttiin yhteisissä opinnoissa käyttämään yhtä oppimisympäristöä. Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa käytössä oli TAMK:n koordinoima Moodle-oppimisympäristö ja kolmannen kanssa TAMK:n koordinoima blogialusta (WordPress). Sekä Moodle että blogialusta vaativat tuolloin hallinoivalta ammattikorkeakoululta tunnukset käyttöä varten. Tämä hankaloitti työtilan sujuvaa käyttöönottoa ja tuotti paljon ylimääräistä työtä.
Syksyllä 2015 aloittaneen ryhmän kanssa pilotoimme Eliademy -oppimisalustaa. Eliademy (www.eliademy.com) on suomalainen oppimisalusta, jossa kuka tahansa voi järjestää oman verkkokurssin tai osallistua siellä oleviin, kaikille avoimiin kursseihin. Eliademy mahdollistaa MOOC (Massive Open Online Course) -kurssit ja myös suljetut, määritellylle ryhmälle suunnatut verkkokurssit. Kirjautuminen on helppoa, koska oppimisalustalle voi kirjautua esimerkiksi sähköpostiosoitteella, Google- tai Facebook -tunnuksilla. Maksuton oppimisalusta mahdollistaa opintojen vaatimat perustoiminnot (esimerkiksi dokumenttien jakaminen, tehtävien ajastaminen, keskustelualue), mutta maksulliset lisäominaisuudet mahdollistaisivat sujuvamman vuorovaikutuksen ja webinaarit oppimisalustalla. Verkostossa päädyttiin testaamaan ilmaista versiota.
Kokemuksia Eliademy-oppimisalustan pilotoinnista
Sekä opiskelijoilta että opettajilta kerättiin kokemuksia Eliademyn käytöstä Padlet- ja Webropol-kyselyillä. Kyselyissä pyydettiin kertomaan oppimisalustan etuja sekä matkan varrella esiin tulleita hankaluuksia.
Opiskelijoiden palautteissa Eliademyn eduksi nousi sen helppokäyttöisyys. Opiskelijoiden mukaan oppimisalusta on selkeä ja kirjautuminen helppoa. Eliademystä tulee päivittäisenä koontina viesti sähköpostiin, kun oppimisalustalla on toimintaa. Näin ollen oppimisalustalla ei tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa mahdollisia viestejä tai päivitettyjä kansioita. Kaikki opintoihin liittyvä materiaali säilyy koko opintojen ajan ja niihin on helppo palata.
Eliademyn käyttöön liittyi myös joitakin haasteita. Oppimisalustan käyttö eri verkkoselaimilla aiheutti sen, että yhden verkkoselaimen kautta palautetut tehtävät eivät aina näkyneet avattaessa oppimisalusta muilla verkkoselaimilla. Tehtävien palautuskansioista tulee herkästi sekavia, kun opinnoissa on paljon erilaisia, palautettavia tehtäviä. Kutsu Eliademyyn kirjautumiseen lähetetään suoraan oppimisalustalta opiskelijan sähköpostiin ja siellä se ohjautuu helposti roskapostiin. Osa opiskelijoista olisi halunnut muuttaa kirjautumistunnusta myöhemmin, mutta se ei ole mahdollista.
Opettajat kokivat Eliademyn käytännölliseksi, koska kaikki opintojaksot sisältöineen löytyvät samasta paikasta. Oppimisalusta on helppokäyttöinen ja mahdollistaa sähköpostien lähettämisen sekä koko ryhmälle, että yksittäiselle opiskelijalle. Opettaja näkee helposti ja nopeasti etusivulta koko oppimisalustan tapahtumat; palautetut tehtävät tai keskustelualueiden kommentit.
Eliademyn ilmaisversiossa ei ole mahdollista opiskelijoiden palauttamien tehtävien vertaisarviointi eli opiskelijat eivät pääse näkemään tai kommentoimaan toistensa tehtäviä. Keskusteluosion keskustelut jäävät myös helposti yhdeksi viestiketjuksi. Eliademyn ilmaisversio ei myöskään mahdollista pienryhmäkeskusteluita oman ryhmän kesken.
Miten tästä eteenpäin?
Opiskelijoille on tärkeää saada kokemuksia erilaisten digitaalisten menetelmien käytöstä jo opintojen aikana, jotta he voivat ottaa sujuvasti menetelmiä myös osaksi omaa tulevaa työtään (esim. Punna & Raitio 2016; Hopia ym. 2016). Jatkossa on tärkeää pohtia sitä, kuinka verkko-oppimista kehitetään edelleen tämän kaltaisissa verkosto- ja verkko-opinnoissa. Eliademyn ilmaisversio mahdollistaa hyvin perustoimintoja, mutta kokemuksemme mukaan tarvitaan myös vuorovaikutuksellisimpia kanavia.
Syksyllä 2017 aloittavan ryhmän opintoihin nivotaan webinaari-työskentelyä ja myös muita vuorovaikutuksen tapoja testataan. Padlet-alustaa aiotaan käyttää pienryhmän työskentelyn välineenä ja lisäksi keskustelualueelle rakennettuja teemakeskusteluita testataan yhtenä vuorovaikutuksen muotona.
Opiskelijoiden tekemiä tehtäviä olisi tärkeää hyödyntää myös yhteisessä oppimisessa. Hyödyntämisen mahdollistaisi esimerkiksi tehtävien tekeminen verkoston blogi-sivuille ja erilaiset videointitehtävät. Näin uudet näkökulmat ja asiantuntijuus tulisivat yhteisesti jaetuiksi. Koska oppimisalusta ei ole sidottu opiskelijatunnuksiin, on opiskelijan mahdollista päästä käsiksi opintojaksojen materiaaleihin ja sisältöihin vielä opintojen jälkeenkin. Näin ollen sekä oppimisalustaa että blogia voi hyödyntää jatkossa esimerkiksi oman oppimisen ja että alumnitoiminnan näkökulmista.
Opiskelijat tutustuvat opintojen alkaessa moniin erilaisiin käyttöjärjestelmiin sekä oppimisalustoihin. Eliademyä käytettäessä se tulee ottaa haltuun siinä missä muutkin oppimisympäristöt. Opiskelijoiden huolellinen informoiminen sekä käyttäjätuki ovat alkuvaiheessa tärkeitä. Pilotointiryhmän kohtaamat haasteet ja kysymykset auttavatkin seuraavan ryhmän informoinnissa.
Verkostomainen työtapa opinnoissa toimii jo kitkatta, mutta verkossa tapahtuva työskentely tarvitsee vielä jatkossa yhteistyön helposti ja sujuvasti mahdollistavia ratkaisuja. Olennaista on, kuinka verkoston asiantuntijuus ja vuorovaikutus saadaan käyttöön myös Eliademyn kaltaisessa verkko-oppimisympäristössä.
Kirjoittajat
Katja Raitio, TtM, Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katja.raitio(at)jamk.fi
Heikki Ellilä, TtT, Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, heikki.ellila(at)turkuamk.fi
Eija Tuliniemi, TtM, Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, eija.tuliniemi(at)samk.fi
Nina Kilkku, TtT, Yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, nina.kilkku(at)tamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Raportti.
Hanke‐suunnitelma. Sosiaali‐ ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:50.
Hopia, H., Heikkilä, J., Lehtovirta, M. Terveyden mobiilisovellukset – hyötyä vai huvia? Tutkiva Hoitotyö 2016;14(1):44–46.
Larivaara, M. Kärkihanke ‐ Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Mäntyranta, T., Keistinen, T., Mattila, J., Hanhijärvi, H., Parvinen, I. & Gröhn, M. (Toim.). 2010. Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022. Sitra julkaisut; 2010.
Punna, M. & Raitio, K. 2016. Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. FinJeHeW 8(4), 224-230.
Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja 2014:13.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
